Olohuoneen pöytä taipuu moneksi

Joskus sitä miettii (tai hyvinkin usein) miten aika voi juosta näin vikkelää eteenpäin. Viikot ja kuukaudet humpsahtavat ohi että suhina käy. Tällä viikolla on ollut kiireistä, mutta kiireetön lauantaiaamu pelastaa koko viikon. Kahvia mukiin ja sohvalle, aamun uutiset ja blogit. Sen jälkeen pieni urheilu. Ja sitten jälleen tupareihin.

Tämä syksy on mielenkiintoista aikaa, samalle syksylle osuvat viidet ystäviemme tuparit. Monet alkavat olla siinä vaiheessa, että opiskelut on suoritettu ja ensimmäinen tai jo seuraava oma koti alkaa olla ajankohtainen. Ihanaa, pääsee ihastelemaan nättejä koteja yllin kyllin! :) Oli aika mielenkiintoinen prosessi itsellekin ekan kodin hankkiminen: asuntonäytöt, lainaneuvottelut, kauppakirjat, uuden tilan visiointi ja sisustaminen jne. Sisustaminen on siitä jännä juttu, että oma makukin muuttuu jatkuvasti ja oikeanlaisen tunnelman luonti ottaa aikansa. Koskaan ei voi sanoa olevan valmista, vaikka viihtyisää onkin.

Sitten asiaan. Olohuoneen pöytämme tosiaan taipuu moneksi. Tykkään matalasta mallista, joka ei ole matalan TV-tasomme edessä. Olohuoneen pöytä on simppeli löytö Ikeasta, kun piti saada valkoista ja matalaa. Olohuonettamme esittelin myös aiemmassa postauksessa.

Vaihtelun vuoksi ruokailuhetkelle olkkarin pöytä muuntui eilen myös japanilaishenkiseksi ruokailualustaksi, johon miekkonen kattoi sushit esille sillä välin, kun itse hikoilin lenkkipolulla. Voiko olla mukavampaa yllätystä perjantai-illalle! Susheja emme vääntäneet itse, vaan toinen osapuoli nouti ne Prisman tuoretiskiltä vaivaa säästäen. Voin suositella todella lämpimästi, olivat erittäin maukkaita ja tuoreita, maha tuli täyteen ja kyllä maistui!

Huomenna postailen keskiviikkoisesta Finon näyttelystä, jossa olimme ihastelemassa kauniita tauluja.